Istuin joskus isäni autossa ja muistan kyselleeni lapsenomaisesti erikoisia kysymyksiä. Tuli esille, että isäni on tehnyt suomenennätyksen yhden päivän aikana pelattujen kierrosten määrässä. Hän oli pelannut peräti kymmenen golfkierrosta yhden vuorokauden aikana. Muistan ajatukseni aiheesta: ”Tuon ennätyksen haluan joskus rikkoa.”
Olin haaveilija ja rakastin aina kaikkea mahdottoman kuulosta. Mitä mahdottomampi ajatus, sitä enemmän se kiinnosti minua. Olin reilut kymmenenvuotias, kun sanoin pelikaverilleni Jokke Altoselle, että me lähdetään muuten rikkomaan tuo ennätys. Jokke oli kolme vuotta vanhempi, eli jo kypsässä 13-vuoden iässä.
Aina niin rakastava ja vastuuntuntoinen äitini uskoi minuun (tai en tiedä uskoiko, mutta ainakin esitti uskovansa) ja antoi luvan lähteä tavoittelemaan ennätystä. Aloin yhtäkkiä käydä lenkillä ja visioida koko asiaa. Jokkekin sai luvan missioomme ja muistaakseni meillä oli jopa päivä valittuna tätä ennätysyritystä varten.
Loppumetreillä muistaakseni Joken puolelta tuli kuitenkin päätös, että ehkä tästä nyt ei kuitenkaan tule mitään ja sen yrittäminen on vähän huono idea. Varmasti Jokke (tai hänen vanhempansa) olivat oikeassa, mutta vähän jäi harmittamaan, ettei ennätystä lähdetty koskaan kokeilemaan.
Niihin aikoihin Talissa pelattiin kuitenkin marathon-kilpailu, joka oli neljän kierroksen mittainen. En nyt mene aikajärjestyksestä takuuseen, mutta saimme erikoisluvan pelata marathonin Joken kanssa, vaikka olimme vielä alaikäisinä. Siitähän tuli melkoinen ennätystehtailu, koska vedimme neljä kierrosta alle kymmeneen tuntiin ja söimme klubileipää kerholla, kun monet lähtivät vasta viimeiselle kierrokselleen.
Muistaakseni se ei edes juurikaan tuntunut jaloissa. Ehkä se järjestys meni niin päin, että tämän kokemuksen jälkeen uskoin meidän pystyvän vetää kymmenen kierrosta päivässä.
Muitakin hulluja riittää: ”24h Junnugolfille” kerää varoja hyvään tarkoitukseen
Marathon-kisa kuoli Talissa, kun osallistujia ei enää riittänyt. Kai sitä pelattiin muilla kentillä, mutta omat maratonit ja unelmat jäivät. Sitten kuulin Näppiksestä, joka pelaa Paltamon kentällä vuosittain oman maratoninsa. Hän saattaa pelata kuulemma lähes 20 kierrosta putkeen, mutta nämä eivät toki ajoitu vain yhden vuorokauden sisään.
Tämän jälkeen pari kaverusta Pirkanmaan suunnalta pisti pystyyn 24h Junnugolfille -tapahtuman. He halusivat kerätä rahaa oman seuransa junnuille viemällä golfin extreme-lajiksi pelaamalla koko päivän. Kyllähän he pareja tekivät ja rahaa keräsivät. Upea juttu oli, että tätä lähdettiin levittämään muihinkin seuroihin. Nyt 24h golfia pelataan jo useassa kymmenessä seurassa keräten rahaa junnujen harrastamisen puolesta.
Kun viime vuonna sain kyselyn osallistumisesta 24h Junnugolfille –tapahtumaan, olin saman tien mukana. Päätimme Ringsiden pron Samuli Seppälän kanssa, että nyt mennään sitten ihan ennätyksen kiilto silmissä.
Vedimme lopulta yhdeksän kierrosta golfia 24 tunnin aikana. Jontte Valosaari ja Virpi Vuorinen vetivät kunnioitettavasti kuusi ja seitsemän kierrosta, joka on sekin huippusuoritus.
Sen jälkeen olin niin hajalla, että päätin tämän olleen viimeinen kerta ikinä. Sanoin tyttöystävälle, että juoksisin kymmenen kertaa mieluummin maratonin kuin tekisin tuota koskaan uudestaan. Koko kroppa oli jonkinlaisessa fyysisessä krapulassa monta viikkoa suorituksen jälkeen ja lihaskipua sai kokea konkreettisesti monta päivää.
Nyt tätä kirjoittaessa olin juuri valmistautumassa tämänvuotiseen 24h Junnugolfille. Kai se joku hulluus minuakin vaivaa kun näin haluan haastaa itseni äärirajoille. Kai me näitä kokemuksia varten tässä maailmassa elämme.
Yksi golfin olomuoto, mitä en ole vielä kokeillut on ”Speed Golf”. Tässä ideana olisi pelata täysi kierros mahdollisimman nopeasti ja vähillä lyönneillä. Kilpailumuodosta on järjestetty jo jonkinlaisia SM-kisojakin, joihin on pakko osallistua joku kaunis päivä.
Golfista on siis moneksi – haastakaa itseänne ja kokeilkaa golfia myös extreme -urheiluna.
Nikke Tyry on golftoimittaja, joka on tuttu näky myös kotimaan ammattilaiskisoissa. FORE!n uudella palstalla Tyry esittelee nuoria ammattilaisia ja kertoo tourelämän taustoja.
Teksti ja kuvat Nikke Tyry
