Spartasta trulleihin
Kreikka jäi tosiaan golfin osalta vaatimattomaksi kokemukseksi toistaiseksi. Kierros Korfullakin olisi voinut jäädä tekemättä. Kenttä ja puitteetkin olivat päässeet aika huonoon kuntoon. Olisin lopettanut kierroksen etuysin jälkeen mutta, kun edellä pelannut neljän ryhmä tarjoili ohitusmahdollisuutta en sitten muistanut siitä edestä poistua. Tulipahan liikuntaa ja pelasin kahta palloa lähes tyhjällä kentällä. Kierros jäi 16 väylään, kun en kohtuullisessa ajassa löytänyt 17. väylää. Ainoat kunnolliset opasteet kentällä olivat väylille 1 ja 10. Tiiauspaikat olivat saviset, tylsähköt väylät huonossa hapessa ja viheriöitä tuskin erotti väylistä. Ajattelin, että kentästä ei olisi paljon kerrottavaa. No olihan siitä jotain, ei tosin juurikaan positiivista paitsi erittäin ystävällinen henkilökunta. Eli Korfun saarelle ei kannata golfin takia matkustaa. Muuten sympaattinen saari on varmasti mainio lomakohde sesonkiaikana, ei oikein sen ulkopuolella.
Lisäys muuten edelliseen postaukseen: neljän viikon viiveellä tuli Costa Navarino Golfista lopulta vastaus, missä todettiin, että heidän kenttänsä on tarkoitettu vain majoittuville ”Stay and Play” vieraille. Ja toiseksi ”Suomi on vahvistanut asemaansa golfin markkinoilla, joten ei ole syytä puskea asioita”, mitä tuo sitten tarkoittaakaan.
Kreikka ei siis ehkä ole paras maa omatoimiseen golfmatkailuun, koska green fee peliaikoja on vähänlaisesti tarjolla. Suomesta tehdään kyllä pakettimatkoja mm. juuri noille Costa Navarinon ilmeisen hienoille kentille.
Kaiken kaikkiaan Kreikka on mainio paikka viettää talvea. Sääolosuhteet vastaavat kotimaan normikesää, tosin talvi vaikuttaa aika tuuliselta ja säävaihtelut ovat nopeita. Kuukauden aikana kiersin kreikkalaisen ystäväni avulla laatimastani 12 kohteen suunnitelmasta melkein kaikki kohteet. Käytännössä ne löytyvät myös matkatoimistojen sivustoilta ammattilaisten kirjoittamina eli ei niistä sen enempää. Eniten mieleeni jäivät mielettömän upeat sisämaan vuoristomaisemat ja hienot rantatiet sekä viehättävät pikkukaupungit ja kylät. Sääli, että näin talvikaudella suurin osa kahviloista ja kaupoista on suljettu. Eli aika hiljaista on mutta eipä ole ruuhkiakaan.
Kuukauden jännittävimmät hetket vietimme Kithira saaren eläinlääkärillä, kun Deniltä poistettiin kaksi viimeistä maitohammasta nukutuksessa. Deni on kymmenkuinen, joten ylimääräiset kulmahampaat piti poistaa. Deni pärjäsi ihan hyvin, isännällä tuli vähän roskia silmiin.
Korfulta oli tarkoitus siirtyä lautalla Italiaan mutta ilmeni, että kyseiset yhteydet kulkevat vain kesällä. Eli lautalla takaisin mantereelle ja selvittelemään yhteyksiä Italiaan. Igoumenitsasta on kaksi yhteyttä Etelä-Italiaan, toinen Bariin ja toinen etelämpänä sijaitsevaan Brindisiin. Valitsin Brindisin, koska halusin tutustua Alberobellon trullikaupunkiin. Alberobello oli sopivasti reitillä vain tunnin ajomatkan päässä Brindisistä. Seurasimme keväällä mielenkiinnolla hienosti toteutettua ”Unelmia Italiassa” sarjaa, missä Ellen Jokikunnas ja puolisonsa Jari kunnostivat hankkimaansa viinitilaa sekä sillä sijaitsevaa 200-vuotiasta trullitaloa. En sentään ollut niin utelias, että olisin mennyt luvatta Ellenin tontille saapastelemaan mutta Alberobellossa vietimme pari päivää. Alberobellon trullitalot on Unescon maailmanperintökohde ja oli todella tutustumisen arvoinen. Kaupunki on muutenkin viehättävä jopa näin sesongin ulkopuolella. Ihmisiä oli mukavasti liikkeellä ja elävässä keskustassa on paljon viihtyisiä ravintoloita ja kivijalkakauppoja.
Jospa kuitenkin jouluksi kotiin
Taidan tästä, suunnitelmista poiketen, suunnata Italian itärannikkoa seuraten ja siitä Puolan ja Baltian läpi jouluksi kotiin. Katsotaan sitten uudenvuoden jälkeen, josko sitä innostuisi jatkamaan seikkailua etelän suuntaan golfaamaan tai miltähän esimerkiksi Lappi tuntuisi vaihteeksi laskettelukohteena.
Golfnomadin seikkailua voit seurata FORE!:n kotisivuilla ja somekanavissa sekä: www.instagram.com/golfnomadi/
Aiemmat osat voit lukea TÄÄLTÄ
