Pickala Golfin toimitusjohtaja Janne Pelkonen on iloinen mies. Kierrosmäärien kasvu viime vuoteen verrattuna on noin 20 prosenttia, josta valtaosan ovat tehneet omat pelaajat. Tähän on vaikuttanut paljolti, että aktivoimattomien osakkeiden määrä on laskenut merkittävästi.
Toisin sanoen pelioikeuksia vuokraavat ovat saaneet kaupattua oikeuksiaan huomattavasti aiempaa paremmin. Kaikki tämä kuuluu siihen, mihin Pickalan strategian ytimessä tähdätään: vetovoiman lisäämiseen.
Pickalan luvuissa on myös muita erinomaisia signaaleja. Kuluttajapuolen tulot (BtoC) ovat kasvaneet muutamassa vuodessa noin 20 prosentilla ja yrityspuolen (BtoB) noin 50 prosentilla. Kadonneen Kotkan Metsästäjien, nimi jolla Pickalassa kutsutaan kumppaniverkostoa, kasvu on samalla ajanjaksolla jopa 130 prosenttia.
Positiivisia haasteita
Positiiviset asiat poikivat aina myös positiivisia haasteita, niin myös Pickalassa. Kun kentän käyttöaste nousee, peliaikojen saaminen ”kävelen tiskille ja lähden heti kentälle” -mallilla ei välttämättä aina onnistu. Pickala on vastannut haasteeseen muun muassa digitalisoimalla palveluitaan, mikä on osa golfkulttuurin nykyaikaistamista. Lisäksi taustalla on toki haasteita strategisissa valinnoissa.
– Kasvun nopeus on yllättänyt, sillä olemme onnistuneet vahvasti hintavetoisilla markkinoilla myös keskihintojen nousussa. Strategiamme ydin, vetovoimaisuuden kasvu, on tuonut ”pöhinää” myös toimiston puolelle. Kasvu on näkynyt selvästi työmäärässä: vielä kymmenen vuotta sitten aktivoimattomia pelioikeuksia oli yli 300. Uskon, että jatkossa olemme lähellä tilannetta, jossa osakkeenomistajat voivat saada kaikki tarvittavat pelioikeudet käyttöön itselleen tai tarvittaessa vuokrattua ulos. Juniori- ja opiskelijapelioikeudet myimme loppuun tämän kauden osalta jo tammikuussa, toimitusjohtaja Pelkonen kertoo.
Suomen golfin tila on hyvä, mutta parannettavaakin on
Vaikka Pickalalla menee hyvin juuri nyt, Pelkonen tuo usein puheissaan esille golfin tilan koko Suomessa. Kuten Pickalassa, asioita on parannettu ja kulttuuria kehitetty myös yleisemmällä tasolla. Pelkosen mukaan tehtävää on silti vielä paljon. Hän haluaa olla muutosrintaman etujoukoissa luotsaamansa yhteisön kanssa.
– Golfista viestitään lajia harrastaville hyvin, mutta mielestäni viestintää pitäisi pystyä suuntamaan reilusti enemmän myös muualle yhteiskuntaan. Heille, jotka eivät harrasta lajia, golf kiteytyy sanoihin kalleus ja vaikeasti lähestyttävä – siis täysin samoihin sanoihin kuin 1990-luvun alussa, jolloin itse aloitin pelaamisen. Vaikka samaisen ajanjakson aikana uusia pelaajia on tullut golfin pariin ovista ja ikkunoista ja kenttiä on rakennettu jopa liiankin kanssa, meillä kaikilla on ratkaistavanamme suuri viestinnällinen haaste tuon täysin hullun myytin poistamiseksi. Olen aina myös pohtinut, miksi lajimme näyttäytyy – tai haluaa näyttäytyä – vahvasti kilpailukeskeisenä. Kilpaileminen ja omien rajojen etsiminen kuuluvat luonnollisesti golfiin, mutta vaikka olemme aina 2000-luvun alusta saaneet nauttia hienoista ammattilaisista ja huippugolfin vahvasta kehityksestä, mielestäni golf tulisi mieltää laajemmassa kuvassa mukavaksi sosiaaliseksi vapaa-ajan harrastukseksi.
Pelkonen haluaa korostaa golfin terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.
– Tutkimukset golfin terveysvaikutuksista ovat aukottomat, ja lajimme on myös erinomainen keino kohdata ihmisiä. Jos näitä asioita käsiteltäisiin laajemmin ja viestittäisiin paremmin, golf olisi tulevaisuudessa entistä hyväksytympi tapa myös yrityksien liikuttamisessa ja sitä kautta työhyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi tämä edesauttaisi yritysten entistä laajempaa linkittymistä lajiin sekä lajin elinvoimaisuuden mahdollistamista monelle sektorille.
Janne Pelkonen on erittäin kyllästynyt golfin ympärillä leijuvaan jatkuvaan negatiivisuuteen ja siihen, millaiseksi golfin kiinnostavuus nuorten keskuudessa usein mielletään.
– Olen suoraan sanottuna täysin kyllästynyt siihen paskapuheeseen, jota jostain syystä golfista halutaan ylläpitää. Halusin tuoda kasvulukujamme esille, jotta pystymme edesauttamaan uudenlaista puhetta lajin sekä golfkeskusten ympärillä. Koen velvollisuudeksemme olla kehittämässä suomalaista golfia laajemmin. Pystyn viestimään osaltani vain Pickalan positiivisia lukuja, mutta tiedän, että myös monet muut tahot ovat erittäin hyvällä tiellä strategisten lukujensa osalta. Hyvien kasvulukujen yhtenä merkittävänä tekijänä on, että golfia pidetään todella poppina nuorten, opiskelijoiden, urheilijoiden ja monien vaikuttajien keskuudessa.
Tärkeintä on innostumisen tunne
Golfin aloittamisessa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien ja vuosikymmenten aikana.
– 1990-luvun imussa toimistolta lähetettiin asiakkaita pro:n valmennukseen, jotta lajin pariin tulleet massat saatiin koulutettua. Sinne mentiin usein vähän pelonsekaisin tuntein, eikä hauskuus ollut ensimmäisenä mielessä.
Pelkonen antaa esimerkin omasta kokemuksestaan.
– Minultakin yritettiin vaatia green card -kokeessa spinniä kivikovalle mudalle rakennetulla greenillä. Golfkeskuksen näkökulmasta toivonkin, että opettajat olisivat nykyisin vetovoimatekijä ja että innostuneita pelaajia lähetettäisiin toimiston tiskille. Siellä pyritään sitten löytämään vähintään oikea termi monesti hyvinkin monimutkaisessa osakas-, pelioikeus- ja jäsenyysviidakossa. Vaikka terminologia on vuosien saatossa jopa monimutkaistunut, mielestäni on kuitenkin ymmärretty, että useimmille pelaajille tekninen osaaminen ei ole tärkeintä. Tärkeintä on, että ihminen innostuu ja kokee onnistumisten tunteita. Se on myös erinomainen pohja seurojen vastuulla olevaan kilpaurheilupolkuun.
Kentänhoito Suomessa huippuluokkaa
Yksi yleisimpiä ja tunteita herättävimpiä aiheita pelaajien keskusteluissa on kenttien kunto. Pickalassa kenttien hoidon jatkuva kehittäminen on yksi sen toiminnan kulmakivistä.
– Suomessa kenttähenkilökunta on todella ammattitaitoista, ja ihmiset ovat innokkaita oppimaan entistä paremmiksi. He tekevät olosuhteisiin ja kentänhoitobudjetteihin nähden aivan loistavaa työtä, joten maassamme saadaan nauttia hintatasoon nähden erinomaisista kentistä. Olen seurannut surullisena sivusta tapauksia, joissa muun muassa kenttämestarit ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi säästökuurien keskellä. Uskon vakaasti, että kovassa kilpailutilanteessa kentänhoidon nykyisestä tasosta kiinni pitävät yhtiöt pärjäävät jatkossa entistä paremmin.
– Tavoitteemme Pickalassa on taata jatkossakin Markus Suojoen vetämälle loistavalle kentänhoitotiimillemme potentiaali tarjota pelaajillemme enemmän. Panostamme muiden palvelujen kehittämisen ja kentän investointien ohessa entistä enemmän pelaajien pelikokemukseen kentällä. Tämän vuoden aikana olemme muun muassa parantaneet kentällä viikonloppujen aikaista viimeistelyä. Tulevalla kaudella aloitamme valoisuuden ja säiden salliessa hoitotöitä muutamia tunteja aikaisemmin voidaksemme tarjota aamupelaajillemme entistä rauhallisemman pelikokemuksen.
Jokainen voi vaikuttaa
Pelkosen mukaan golfin kiinnostavuuden kasvattaminen Suomessa on paljolti kiinni siitä, että jokainen taho alkaa ajatella asioita myös yhteisöllisesti.
– Haasteita on totta kai, mutta ne voidaan ratkaista yhdessä. Tulevaisuudessa ratkaiseva tekijä on, miten laji organisoituu yhteiskunnan muuttuessa. On hienoa, että useat tahot ovat lähteneet kokeilemaan profiloitumista. Samalla on tullut uusia tapoja ostaa ja harrastaa. On uskallettu alkaa ajatella, mitä olemme ja kuinka vallitsevassa tilanteessa voidaan selviytyä tai menestyä. Strategiapohdinnat ovat erittäin tärkeitä. Toivon, että sieltä löydetään vahvuuksia, joista kukin voi lähteä rakentamaan erottavuustekijöitä ja profiloitumista. Pickalan strategian ytimessä on rento, energisoiva ja hauska golfkokemus. Mielestäni sitä pitäisi saada enemmän koko lajiin.
– Yksittäinen pelaajakin voi vaikuttaa koko lajin imagoon. Kuten jo mainitsin, luonnossa liikkuminen on keholle ja mielelle hyväksi ja auttaa todistettavasti muun muassa laskemaan verenpainetta. Mutta onko golfkierros hyväksi verenpaineelle? Siihen jokainen voi vaikuttaa tahollaan. Pitäisi muistaa useammin, että tämä on kuitenkin pääasiassa vapaa-aikaa, josta pitäisi nauttia. Siitä nauttimisesta meidän kaikkien pitäisi viestiä lajin ulkopuolelle entistä enemmän.
Teksti: Mikko Suursalmi
Kuvat: Mikko Kempas
