Nikke Tyry on golftoimittaja, joka on tuttu näky myös kotimaan ammattilaiskisoissa. FORE!n uudella palstalla Tyry esittelee nuoria ammattilaisia ja kertoo tourelämän taustoja. Ensimmäisenä vuorossa on Peter Puhakka.
_____________________________________________________________________________________________________________________
Kolmostason ammattilaiset teilataan keskustelupalstoilla usein vanhempien rahoilla eläviksi parasiiteiksi. Golfareiksi, jotka luulevat itsestään liikoja ja elelevät talvet Espanjan lämmössä ihmettä odotellen. Voita leivän päälle ei juuri palkintorahoilla haeta ja yleinen väite on, että raha tulee isin kukkarosta, joka elää omaa unelmaansa lapsensa kautta.
Ajoittain tämä on myös täysin totta. Joukossa on kuitenkin kovaa ammattilaisen arkea eläviä työmyyriä, jotka ovat valintansa johdosta kehittäneet muitakin ansaintamalleja elämisensä kustantamiseen. Ensimmäisessä osassa esittelemme peliesityksiin nähden harvinaisen hyvää näkyvyyttä nauttivan Peter ”Puhis” Puhakan.
24-vuotiaan tuusulalaisen uran kärkihetki amatöörinä oli 21-vuotiaiden reikäpelin SM-kisojen voitto. Puhiksesta ei ole koskaan kaavailtu kovin kummoista ammattilaista, korkeintaan kolmostason kisojen täytepelaajaa – jos kuuntelee yleistä mielipidettä. Tästä huolimatta Puhis on saanut äänensä kuuluviin ja sponsorinsa näkyviin hämmästyttävän hyvin.
Eniten mies lienee tuttu golfareille TV-sarjasta RoadTrip, jossa hän ihastutti ja vihastutti persoonallaan kaikki kolme tuotantokautta. Hän on ennen kaikkea pelaajana puskenut läpi mielipiteiden ja yllättänyt epäilijät tasaisen varmoin askelein. Kierroskeskiarvo on parantunut viimeisten vuosien aikana lähes lyönnin vuosivauhtia.
Jokaisessa RoadTripissä oli hyvin vahvasti esillä paitsi ohjelman, mutta myös Puhiksen omat yhteistyökumppanit. Jokaisella kerralla Puhis kävi tiukkaa vääntöä, että saa omat kumppaninsa näkymään. Mies piti aina päänsä – tavallaan ihastuttavaa, mutta samalla vihastuttavaa.
”Ennen kuin tehtiin RoadTripia, niin hirveesti kaikki halusi neuvoa siinä, että pitää tehdä jotain markkina-arvon lisäämiseksi. Sitten kun tekee jotain muuta, niin sanotaan, ettei edes yritä tulla pelaajaksi ja pelleilee. Menee yleisesti muihinkin mediajuttuihin ihan käypästi. Mulla kun ei oo sitä perheen isoa kukkaroa takana, niin kai se pitää jotain rahan eteen tehdä. Välillä hämmentää ihmisten negatiivinen näkökulma asioihin – ihan sama mitä tekee. Näin se vaan Suomessa tuntuu olevan”, tuumaa Puhakka.
RoadTripin kuvausmatkoilla Puhis heräsi henkiin, kun kamerat käynnistyivät. Armoton show jatkuvasti, jossa moni ohjaaja olisi syyttänyt miestä yliesiintymisestä. Niin tai näin, se upposi katsojiin ja edelleen Puhis saa kyselyitä seuraavista tuotantokausista lähinnä nuorilta faneiltaan.
Tavallaan kyseessä on suomalaisen golfin Rickie Fowler kaikkine Puman vaatteineen, mutta peliesitykset ja sosiaalisen median seuraajamäärät saavat toki vielä hieman kehittyä ennen vakavaa vertailua. RoadTrip oli aluksi Puhikselle kiva ja hyvä ansaintamalli kesän kisatauon aikana.
”RoadTripihan oli ihan täydellinen juttu mulle. Kesätyö mistä sai rahaa kuitenkin jonkun verran ja näkyvyyttä itselleni. Sen lisäksi, että kyllä mä sitä oikeesti pidin mukavana työnä. Laskin kuitenkin, että tollasta työtä pystyn ja osaan tehdä. Ainakin ton tason produktion vaatimalla tasolla”, Puhakka heittää itseironisesti.
Puhiksella on takana kaksi vuotta ammattilaisena. Firma on vielä pystyssä ja tulovirta on hyvin nerokkaasti hankittu. Sponsorien saaminen ei ole missään nimessä helppoa nykyisessä taloustilanteessa, mutta jostain syystä Puhiksen paidan logopaikat alkavat olla viimeistä brodeerausta myöten täynnä. Mitä ihmettä tämä mies kertoo myyntineuvotteluissa? Mitä annettavaa kolmostason golfammattilaisella voi olla pienille tai keskisuurille yrityksille?
”Faktahan on se, että pienissä piireissä on pakko olla ”hyvä jätkä” ja muistaa pitää kiinni sovituista asioista. Harva tällä tasolla pelkän näkyvyyden takia tukee, enemmänkin rakkaudesta lajiin. En pitäisi itseäni mitenkään himosomettajana, mutta yritän hoitaa kunnolla kotisivut, blogit ja verkostot mitä olen luonut. Aktiivisuus ja sosiaalisuus on iso asia, jos haluaa yhtään sponssieuroa saada tällä tasolla.”
Samalla kun Puhis antaa tukijoilleen huomiota ja näkyvyyttä, ei hän ole missään nimessä unohtanut tärkeintä: kehittymistä. Joka vuosi tasaiseksi pelaajaksi tunnettu Puhis tuntuu puristavan lyönnin pois keskiarvostaan ja etenee pienin askelin kohti tavoitteitaan. Kun ennen keskimääräinen sijoitus oli Finnish Tourilla noin 20., viime kaudella se oli jo kymmenen parhaan joukossa. Uran paras sijoitus tuli alkukaudesta 2016 Ecco Tourin Winter Seriesin viimeisessä kilpailussa, jossa hän oli jaettu toinen tienaten noin 4 500 euroa. Se oli samalla uran suurin shekki.
Kuinka suuren osan tuloista tämän tason ammattilainen voi budjetoida saapuvan palkintorahoista?
”Palkintorahojen kohdalle on merkitty tälle vuodelle budjettiin 10-15 000 euroa. Jos menee yli sen, niin aina parempi. Nyt olen saanut hyvän lähdön kauteen ja ennen kaikkea olen ollut tyytyväinen pään kestävyyteen kisojen loppuhetkillä. On isoja asioita sijoituksen, rahan ja itseluottamuksen kannalta saada pari pitkää puttia sisään kisan lopussa sen sijaan, että vuotaisi bogin. Siinä voi olla tuhansia euroja eroa palkassa, jos pelaa kärkipäässä. Samalla tuntuu, että pelaajana kasvaa jatkuvasti onnistumisten myötä.”
Kehittyminen seuraaville tasoille on luonnollisesti 24-vuotiaan Puhakan mielessä. Hän ei ole väkisin kisaillut ympäri Pohjoismaita, vaan pelannut melko maltillisesti kesät Suomessa Finnish Tourin ja Nordic Leaguen kisoja. Hän halusi mieluummin panostaa rahaa talven Espanjan leiritykseen, jossa aikaa tulee kulumaan yhteensä noin viisi kuukautta ennen paluuta kesäksi Suomeen.
”Nordic Leaguen kiertäminen maksaa noin 20-30 000 euroa. Tapio Pulkkanen on varmaan ensimmäisiä pelaajia, joka onnistui oikeasti tekemään hyvän tilin sen kiertueen pelaamisella viime kaudella. Tiedän, että en ole vielä sen tason pelaaja, joka voittaa kisoja toisensa jälkeen, joten päätän mieluummin satsata resurssit harjoitteluun. Syksyllä lähden uran ensimmäistä kertaa European Tourin karsintoihin. Tavoite on olla 1-3 vuoden sisällä CT:llä ja viiden vuoden sisällä European Tourilla. Se on kova tavoite ja moni sitä varmasti epäilee. Tärkeintä minulle on se, että itse uskon omiin askeleisiini ja kumppanit ovat hyvin sitoutuneet projektiin. Eteenpäin tässä on vuosittain menty ja hommat on aikataulussa.”
Erityisesti Puhakan oma usko tekemiseen saa myös monet epäilijät kääntämään takkinsa. Peli ei välttämättä ole näyttävintä, mutta se on ennen kaikkea varmaa ja tehokasta. Tuloskortit ovat usein hyvin ”korhosmaisia”, ja bogit tuntuvat vähenevän kisa toisensa jälkeen. Kisatilanteessa Puhakka on äärimmäisen ärsyttävä vastustaja, joka osaa laittaa palloa reikään tilanteissa, joissa muut yrittävät selvitä vain kahdella putilla. Se jätkä, jota vastaan on harvinaisen nihkeää pelata rahapanoksesta tai haasteesta, kuten RoadTripissa on kyse.
Puhiksessa on jotain ruotsalaista: Hän vihaa häviämistä, hänellä tuntuu aina käyvän hyvä tuuri ja mies putoaa lähes kaikista tilanteista jaloilleen. Se ei ole pelkkää sattumaa, vaan kyseessä on itsepäisyyden ja päättäväisyyden summa, josta leivotaan tulevaisuuden menestyjiä.
Puhakka on mielenkiintoinen lisä suomalaisten tavoitteellisten ammattilaisten joukkoon. Mies, kenen ei välttämättä tilastojen puolesta odoteta nousevan kovin suuriin saappaisiin, mutta tavalla tai toisella, kerta toisensa jälkeen hän nousee tuloslistoilla korkealle ja etenee kohti tavoitteitaan.
Olin ennen itsekin epäilijöiden joukossa. Aion olla Puhikselle vielä pitkään se kiusaaja, joka yrittää laittaa kapuloita rattaisiin. Aina silloin kovat jätkät hyppäävät seuraavalle tasolle. Ammattimainen työ, usko omaan tekemiseen ja ruotsalaiset pomput tulevat varmasti auttamaan tuusulalaista ex-TV-tähteä yltämään tavoitteisiinsa. Ja mikä tärkeintä muistaa – niitä ei tavoitella isin kukkarolla!
Teksti ja kuvat Nikke Tyry