Korvaatko pitkät raudat hybridillä vai onko puuseiska parempi vaihtoehto?
Suurelle osalle klubipelaajista pitkät raudat ovat kaikkein hankalimpia mailoja, ja nykyään rautamailasetit myydään pääsääntöisesti ilman rautakolmosta ja -nelosta. Moni korvaa pitkät raudat hybrideillä – mutta olisiko puuseiska parempi vaihtoehto?
Hybridit ovat olleet suuri menestystuote välinemarkkinoilla. Lähes kaikkien harrastajien bägistä löytyy tämä nimensä mukaisesti rautamailan ja puumailan risteytys, ja hybridi onkin loistava vaihtoehto pitkien rautojen tilalle.
Kaikki harrastajat eivät ole kuitenkaan hybridien ystäviä. Päätimme ottaa selvää, olisiko puuseiska potentiaalinen vaihtoehto, joten lähdimme GolfSkyn Espoon myymälään, jossa pohdimme asiaa mailafittaaja ja PGA pro Henri Sataman kanssa.
Satama allekirjoittaa puuseiskan edut ja suosittelee testaamaan sitä hybridien ohella.
“Pitkät raudat ovat luonnollinen valinta monelle hyvälle pelaajalle, kun pelaaja saa tarpeeksi vauhtia svingiinsä. Kun vauhtia ei ole tarpeeksi, on selvää, että golf ei ole niin kivaa, jos palloa ei saa kunnolla ilmaan.”
Puumaila antaa harrastajalle usein helpommin paremman osuman ja sitä kautta paremman lentoradan. Yleensä puuseiskalla korvataan hybridinelonen tai rautakolmonen. Nostokulma on yleensä asteita on 21-22, ja kun moni malli on vielä säädettävissä, tekee se mailasta entistä monipuolisemman.
Puumailojen pää on suurempi kuin hybrideillä; jo se tekee mailasta anteeksiantavamman ja vaikuttaa myös mentaalisesti lyöntiin valmistumista. Jos miettii mailaa draiverin ja puukolmosen seuraksi, on syytä pohtia, olisiko puuseiska kuitenkin monikäyttöisempi kuin puuvitonen.
Puuseiska on varustettu yleensä 40-42 tuuman varrella, eli se on selvästi draiveria ja puukolmosta lyhyempi. Jo tämä tuo lisää varmuutta lyöntiin, ja 0,5 – 1,0 tuuman ero puuvitoseen tekee siitä helpomman valinnan harrastajalle. Usein tämä palkitaan parempana osumana ja pidempänä lyöntinä.
Monikäyttöinen maila
Puuseiska on hyvin monipuolinen maila. Pitkillä par-nelosilla sillä on hyvä lähteä lähestymään kohti viheriötä, ja monelle se on oikea valinta myös pidemmillä par-kolmosilla. Jos draiveri on kierroksen aikana pettänyt luottamuksensa, voi puuseiskalla myös hyvin avata tiiltä. Suuremman nostokolman ansiosta sivukierteet eivät ole niin pahoja, vaikka svingi olisikin kateissa.
Klubipelaaja lyö yleensä puuseiskalla n. 150-180 metriä. Tiukalla, kapealla väylällä puuseiska antaa itseluottamusta. Vaikka lyönnin pituudessa se häviää draiverille, palkitaan maltillinen avaus usein parempana tuloksena kuin mitä metsään kaartuneen draivin jälkeen olisi saatu korttiin.
Puuseiska toimii myös raffissa, koska puumailan mailanpää kulkee paksun ruohon läpi paremmin kuin rauta tai hybridi. Puuseiskaa voi hyödyntää jopa väyläbunkkerissa. Kokeile puuseiskaa (tai myös hybridiä), kun harjoittelet chippaamista viheriön ympärillä olevasta hieman paksummasta nurmesta. Voit yllättyä.
“Lyöntipituudet ovat jokaiselle henkilökohtaisia, joten on tärkeää arvioida, mikä maila on toimivin etäisyyksillä, jotka jäävät pisimmän raudan ja esim. puukolmosen väliin. Usein tässä on harrastajilla varsin suuri aukko”, Satama toteaa.
Ja tärkeintä on olla rehellinen etäisyyksien kanssa, mikäli haluaa parhaan edun omaan peliinsä. Käynti välineasiantuntijan luona ja lyöntianalysaattorien lukemat kertovat parhaiten totuuden.
“Ehkä tärkein puuseiskan antama hyöty klubipelaajalle on sen korkeampi lentorata suhteessa rautamailaa. Näin pallo on myös helpompi pysäyttää pallo viheriölle.”
“Vaikka puuseiskan varsi on puumailoista lyhyin, on se hieman pidempi kuin raudoissa tai hybrideissä, joten sillä saa enemmän nopeutta. Puuseiska auttaa ennen kaikkea hitaamman svinginopeudella pelaavia, mutta sen edut on havaittu myös ammattilaistoureilla. “
Hieman kärjistäen pelaajat voidaan jakaa kahteen kategoriaan; ne, jotka tykkäävät hybrideistä ja ne, jotka eivät ikinä ole ihastuneet niihin.
Myös Satama tunnustaa, ettei hänellä ole bägissä hybridejä. Satama on aina tykännyt lyödä pitkillä raudoilla, ja rautakakkonen on ollut hänen suosikkimailojaan. Kokenut pelaaja on joutunut kuitenkin miettimään mailavalintojaan, kun hän testasi puuvitosta.
“Saan puuvitosella aikaan lyöntikaaren, jolla on hieman helpompi lähestyä viheriöitä esim. parvitosten kakkoslyönnillä.”
Puuseiskan suosio kasvanut myös tourilla
Tähän samaan perustuu myös puuseiskojen ilmestyminen ammattilaistourilla pelaajien bägiin. Viime kausien aikana puuseiska on nähty mm. Dustin Johnsonin, Tommy Fleetwoodin, Bubba Watsonin, Jason Dufnerin, Adam Scottin, Louis Oosthuizenin, Ian Poulterin ja Tyrrell Hattonin bägissä.
Lista on vieläkin pidempi, mutta kun joukossa on kovalla svinginopeudella lyöviä pommittajia, herättää puuseiska valintana mielenkiintoa.
Huippupelaajat ovat korvanneet puuseiskalla hybridejä ja pitkiä rautoja. Koska puumailan rakenne on erilainen kuin hybridin, sen suurempi sweetspot, leveämpi pohjarakenne ja painopisteen sijainti alempana ja kauempana lyöntipinnasta helpottavat myös ammattilaisten työskentelyä.
“Nykyisillä palloilla ja niiden kierreominaisuuksilla sekä nopeilla viheriöillä on ollut vaikutusta pelaajien valintoihin. Modernit mailat ja pallot antavat mahdollisuuden kontrolloida kierteitä paremmin ja sitä kautta lyöntipituuksia myös puuseiskalla”, Satama toteaa.
“Kun aiemmin spinniä olisi tullut usein liikaa ja se olisi vaikeammin hallittavissa, nyt tourammattilainen voi luottaa, että tuloksena on optimaalinen lentorata ja pallo pysähtyy myös nopealle viheriöille.”
Näin puuseiskalla ammattilaiset pääsevät lähestymään viheriöitä korkeammalla lentoradalla hankalistakin pallon paikoista.
Tourilla työskentelevät mailafittaajat ovat paljastaneet, että osa huipuista lyhentää puuseiskan vartta jopa 1 – 1,5 tuumaa standardina olevasta 42 tuumasta. Tärkeintä ei ole siis pituus, vaan luotettavuus ja oikeat spinniominaisuudet.
Puuseiskan uusi paluu
Puuseiska ei ole uusi keksintö ja se on ollut monen luottomaila vuosia. Omalla tavallaan se on tekemässä uuden comebackin. Puuseiskat saavuttivat viime vuosisadan lopulla paljon suosiota, kun metalli syrjäytti puun ja ensimmäiset uuden sukupolven puumailat ilmestyivät markkinoille. Hybridimailojen suosion jälkeen puuseiska menetti kuitenkin asemiaan.
Puuseiska on edelleen maineensa vanki. Terassipuheissa sitä pidetään usein vain vanhemmille pelaajille ja aloittelijoille tarkoitettuna mailana. Moni onkin varmasti kuullut lempinimen “seniiliseiska.”
Jos pallon ilmaan saaminen pitkillä raudoille on tuskaa, tuo puuseiska varmasti helpotusta ja samalla lisää peli-iloa. Monipuolisena ja anteeksiantavana mailana jokaisen harrastaja kannattaa ainakin testata sitä.
Fittaus on tässäkin avain onneen, ja ammattitaitoisen ammattilaisen kanssa pääset testaamaan nykyistä maila-arsenaaliasi. Lopputuloksena voi olla, että pitkä rauta tai hybridimaila sopii sinulle paremmin, mutta testaaminen antaa aina valtavasti itseluottamusta mailavalintoihin.
Fittaus vahvisti päätöstä
Testasimme PGA pro ja mailafittaaja Henri Sataman kanssa, mitä eroa on rautamailojen, hybridien ja puuseiskan välillä. Tavoitteena oli lyödä samalla svinginopeudella eri mailoja, ja kuvissa olevat pallojen lentoradat paljastavat tärkeimmän. Samalla vanhan puuvitosen ja modernin puuseiskan vertailu kertoi karua faktaa teknologian kehityksestä.
Puuseiska antoi odotetusti niin ammattilaiselle kuin harrastajalle korkeamman lentoradan. Koska ammattilaisella ei ole vaikeuksia saada palloa ilmaan ja hän pystyy muokkaamaan lyöntejään paremmin, pohditaan mailavalintoja eri lähtökohdista.
Toimittajan mielessä on jo pitkään ollut päätös korvata puuvitonen puuseiskalla, ja lyhyen fittaustuokion jälkeen päätös on helppo tehdä. Samalla se vahvisti, että puumaila on itselle edelleen parempi vaihtoehto kuin hybridi.
Todellisuudessa ero lyöntimitoissa oli suurempi – erityisesti toimittajan lyönneissä. Puuseiskalla hyvä lyönti oli vielä pidempi, ja svingivauhtiin vaikutti mailan hieman pidempi varsi ja rakenne. Tärkeää oli myös isomman mailanpään antama luottamus.
Myös puumailat ja hybridit kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi Callaway on tuonut markkinoille myös tourpelaajien keskuudessa suositun Apex UW:n. Tässä mailassa on yhdistetty parhaita ominaisuuksia molemmista mailatyypeistä. Varsia ei voi tietenkään suoraan verrata toisiinsa, mutta Callawayn uutuus antoi samalla mailanpään nopeudella pallolle vielä 10 mailia tunnissa lisää nopeutta.
ASIANTUNTIJANA HENRI SATAMA
PGA pro Henri Satama Satama työskentelee Golf Skyssa mailafittaajana ja välineasiantuntijana. Hän on tehnyt myös opetus- ja valmennustyötä kilpauran ohella ja viimeistelee golfopettajakoulutusta tämän kauden aikana.
Nurmijärvi Golfin kasvatilla on valmennettavia kotiklubillaan ja uuden AINAGolfin tiloissa Espoon Kilonkalliossa. AINAGolfissa Satamalla on käytössä modernit Trackman 4 -golfsimulaattorit, jotka toimivat erinomaisena apuvälineenä talviharjoittelussa.
Opetuksen lisäksi simulaattoreissa voi pelata maailman huippukentillä tai harjoitella golfia ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.
Satama nauttii edelleen kotimaassa kilpailemisesta. Amatööriurallaan maajoukkueessa pelannut Satama on voittanut yhdeksän SM-mitalia ja kesällä 2021 hän vei Suomen PGA-mestaruuden.
Teksti: Tero Parkkinen Asiantuntija: Henri Satama Kuvat: Mikko Kempas
