Eletäänkö golfissa vielä rautateiden aikaa? – Arnold Palmer ja tv saivat kansan kentille
Rautatiet veivät golfin alkuaikoina harrastajat kentälle. TV toi lajin 1960-luvulla koko kansan tietoisuuteen. Onko golfin 60 vuoden tv-kausi tiensä päässä? Kari Kallio piirtää kirjoituksessaan golfin aikajanan 1880-luvun rautateiden ajasta modernin golfin haasteisiin.
Rautateiden ja golfin symbioosi 1880-luvulla oli johdantoa kehitykselle, joka 1950-luvun pitkän taloudellisen nousukauden aikana johti golfin kaupallistumiseen. Television ja Arnold Palmerin persoonallisen tyylin ansiosta yläluokan peli alkoi kiehtoa muitakin kuin golfkansaa.
PGA Tourin palkintopotti kiipesi miljoonasta miljooniin ja kymmeniin miljooniin dollareihin. Kansanmies Palmer ehti nauttia ansaitsemistaan palkkioista. Tavallinen kansa seurasi ihaillen Arnien menestystä, tv lähetti turnauksia suorana ja mainosrahat takasivat golfin näkyvyyden.
Rautatiet hoitivat 1880-luvulla television roolia. Skotlannissa golfin pioneerit eivät voineet viedä sanomaansa kävelyetäisyyttä pitemmälle. Rautatiet avasivat väylän uusille lammasniityille.
Muutoksen jäljet näkyvät vieläkin. British Open kentistä Royal Lythamin neljää väylää reunustaa rautatie, (nyt puiden takana), Birkdalessa taas rata kulkee joidenkin väylien läpi ja Carnoustien 9. reiän nimi on ”Railway”. Välillä tuntuu, että golf ei ole päässyt irti menneisyydestä.
Päättäjät elävät yhä rautatien aikaa
Viimeistään viime vuosikymmenen aikana on käynyt selväksi, että jatkuvaan nousukauteen tottuneet golfin päättäjät elävät yhä rautatien aikaa. He eivät ole ymmärtäneet, mitä tiedon valtateillä kuljetetaan tai miten kuljetaan.
Tässä yhteydessä vanha nimi kertoo hyvin mistä on kysymys. Skotlannissa junat kuljettivat uusia pelaajia uusille kentille. USA:ssa ja myös muualla golfmaailmassa tiedon kulun väylät ovat viemässä pelaajia pois kentiltä ja tv:n äärestä.
Sääntöniiloilla oli helppo tehtävä määritellä rautatien ja golfkentän suhde. Rata on edelleen ”out of bounds”. 1980-luvun loppupuolella vanha, (ei mennyt) ja tulevaisuus kohtasivat Skotlannissa.
Openin perinteistä rikkaan isäntäkentän Troonin oma ”Railway” on 11-väylä. Muutoksen vireet olivat ilmassa, kun nuori kypsymässä oleva poikkeuksellinen lahjakkuus odotti tiillä lyöntivuoroaan junan jyristessä savuverhoa vetäen ohi.
Veturin kuljettaja, skotti kun oli, tunnisti heti pelaajan ja tervehti häntä pillin töräyksellä. Tiillä odotti junan ohitusta pelaaja, joka muutama kuukausi aikaisemmin oli tuhlannut 12 ylimääräistä lyöntiä Augustassa. Tiger Woods heilautti hymyillen kättään vinoilevalle kuljettajalle. Kymmenen vuotta myöhemmin Tiger voitti ensimmäisen Mastersinsa.
Mutta palataan vielä hetkeksi Ayrshiren rannikolle 1800-luvun lopulla. Lomakaupunki Ayrin ja Glasgown yhdistävän radan tuntumassa on 16 kilometrin matkalla 16 golfkenttää, jotka kaikki rakennettiin yli 100 vuotta sitten. Junayhteyden ansiosta golfin harrastapiiri laajeni olosuhteet huomioon ottaen räjähdysmäisesti.
Lähijunalla golfkentälle New Yorkin Central Stationilta
USA:ssa rautatie vaikutti golfin leviämiseen 1800-luvun lopulla samalla tavalla kuin Brittein saarilla, amerikkalaisin maustein vahvistettuna. Matkustin 1990-luvun alussa Central Stationilta junalla pelaamaan golfia ystäväni kotikentälle Connecticutiin. Sunnuntaiaamuna lähijunassa oli kaksi vaunua ja molemmissa istui yhteensä kymmenkunta eri-ikäistä miestä bägin kanssa.
Jäin viimeisenä pois tyhjästä vaunusta linjan pääteasemalla. Golfarit olivat poistuneet vähitellen asema aseman jälkeen. Nyt ymmärrän, että radan varrelle oli rakennettu omakotitalojen lisäksi golfkenttiä, joille pelaamaan nykkiläiset vuosisata myöhemmin matkustivat viikonloppuisin.
Rautatieyhtiöt tajusivat voivansa edistää uusien ratojen rakentamista golfin avulla. Kenttien rakentamista omakotialueiden tuntumaan alettiin tukea. Golf pääsi hyvään nousukiitoon eri puolilla USA:ta. Samalla kehitettiin ensimmäinen malli golfin sponsoroinnista USA:ssa, kuinkas muuten. Tässä vaiheessa ei sponsoroitu golfturnauksia, vaan uusia klubeja.

Säännöt kaikkien mahdollisuuksien varalle
Vuosisadan vaihteessa jouduttiin noin kahdenkymmenen yksinkertaisen säännön tilalle kirjoittamaan ”suurille massoille säännöt, jotka ovat tasavertaisia kaikille ja ottavat kaikki mahdolliset peliin vaikuttavat seikat huomioon,” kuten eräs golfpäättäjä kirjoitti 1950-luvulla, perustellen miksi sääntöstrategiassa yhä varaudutaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Se oli mahdoton tehtävä jopa golfin sääntöjumalille.
R&A St. Andrewsissa ja USGA New Jerseyssä ”omistavat” golfin säännöt. Omistajia kun ovat, ovat he vuosikymmeniä päättäneet sääntöjen uudistamisesta. Muutosprosessi on kestänyt keskimäärin seitsemän-yhdeksän vuotta. Koska säännöt vaikuttavat pelaajien lisäksi suuren yleisön ja mahdollisten tulevien pelaajien käsitykseen pelistä, olisi kannattanut katsella sääntökirjan ulkopuolelle ja luopua tasaisen vauhdin taulukosta.
Lajin pariin pyrkineet uudet pelaajat yrittivät selittää, että säännöt eivät suinkaan helpota pelin aloittamista, vaan pikemminkin estävät. Säännöt oli tehty kilpagolfia varten, mihin tarkoitukseen ne sopivat hyvin. Mutta omasta kokemuksestani voin kertoa, että jo 1980-luvulla monia meistä aloittelijoista ahdisti, kun säännöistä ei ottanut selvää, vaikka opas oli kädessä.
Sääntöjumalat sekoilevat tulkinnoissaan
Turhauttavaa oli yrittää määrittää vesiesteeseen lyödyn pallon uusi lyöntipaikka kuviteltujen lentoratojen leikkauskulman avulla. Tänään ei tarvitse ihmetellä, että sääntöjen tulkitseminen on aloittelijoille vaikeaa, kun lajin ”sääntöjumalat” USGA ja R&A sekoilevat tulkinnoissaan.
Vuoden 2016 joulukuusta lähtien esimerkiksi Anna Nordqvist ja Ernie Els ovat saaneet rankkarin viattomista mailan hipaisuista bunkkerin hiekkaa. Dustin Johnsonia ja Lexi Thompsonia rangaistiin pallon siirtämisestä (siirtymisestä) puttausvaiheessa.
Dustin voitti majorin tästä huolimatta, mutta Lexi menetti selvän johtonsa ja hävisi omansa. Jordan Spiethiä, Sergio Garciaa ja Ernie Elsiä rangaistiin dropeista, jotka eivät noudattaneet sääntöä eivätkä jääneet lyöntipaikalle. Kaikkia seitsemää päätöstä on yleisesti pidetty naurettavina.
USGA reagoi paineen alla nopeasti ja ilmoitti muuttavansa pallon merkkaamista koskevaa sääntöä Thompsonin rangaistuksesta nousseen mekkalan vuoksi. Kesäkuussa USGA ja R&A ilmoittivat tekevänsä sääntöihin suuria muutoksia kaudeksi 2019. Luettelo on kattava, eikä siinä ihmetytä mikään muu kuin, miksi vasta nyt. Toimitusaika on sentään lyhentynyt vuosilla.
Tiger ja Nike nostivat kaupallisen golfin tasoa
Tiger Woods ja Nike nostivat kaupallisen golfin uudelle tasolle. Hän oli lahja kaupalliselle golfille ja sadoille ammattipelaajille, joiden tulot nousivat helposti yli miljoonan dollarin vuodessa, vaikka taidot eivät auttaneet kärkeen edes vahingossa.
Kun raha pääsee valtaan urheilussa se vaikuttaa koko lajin sieluun. Kuulun urheilumiehenä niihin, jotka 1980-luvulla tervehtivät Tiger Woodsin urheilullisuutta lajissa, jossa tupakkaa pöllyttävät yli satakiloiset pullukat eivät suinkaan olleet harvinaisuus.
Silloin ei tullut mieleenkään, että olympialiikkeen motto citius, altius, fortius, (nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin) sopisi hyvin kaupallisen golfin motoksi. Alettiin tehdä mailoja, joilla palloa lyötiin pitemmälle, palloja, jotka lensivät korkeammalle ja tuli esiin voimakkaampia urheilijoita, jotka pystyivät hyödyntämään uusia ominaisuuksia, mutta joiden selkä, olkapäät, polvet ja nilkat eivät enää kestäneet kovaa menoa.
Vanhat kentät kävivät lyhyiksi, niitä pidennettiin ja uusista tehtiin ennätyspitkiä. Pituuden ihannointi seurauksena tarkkuus jäi toiseksi ja golf alkoi menettää yhden tärkeän osan viehätyksestään, mutta mainostajat eivät siitä välittäneet. Kaupallinen kilpagolf erkaantui yhtä kauemmaksi klubipelaajasta.
Espanjan helteisillä kentillä puhuttiin vain Suomea
Golfteollisuuden ansaintamallin kohderyhmä on tavalliset klubipelaajat, joita huippuvuosina lasketaan olleen yli 60 miljoonaa ympäri maailmaa. Innostunut golfkansa oli tuolloin hyvä kohderyhmä, joka mailojen ja pallojen lisäksi halusi joka kausi uusia kenkiä, asusteita tai matkoja eksoottisiin golfkohteisiin.
Elokuun kuumimpina viikkoina 1990-luvulla Espanjan lähes tyhjillä turistikentillä puhuttiin vain suomea.
USA:ssa on R&A:n tuoreimman raportin mukaan 76 kohdetta, Euroopassa 40, Aasiassa 92, Afrikassa 31, Etelä-Amerikassa 18 ja Australiassa/Uudessa Seelannissa 12. jatkuvan kasvun, kun klubeja ja pelaajia lopettaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Laji eikä golfteollisuus voi enää laskea kasvun varaan muualla kuin Aasiassa.
Tuleeko mitään television tilalle
Jos ihmisillä ei ole enää aikaa pelata 18 reikää golfia viikonloppuisin, heillä on vielä vähemmän aikaa katsoa useiden tuntien lähetyksiä golfturnauksista. Ei ainakaan tv:stä, mutta ehkä vilkaista tilannetta kännykästä tai tabletista. Jos ei ole katsojia, ei ole mainostuloja.
Osaavatko golfin päättäjät miettiä muuta kuin PGA kisojen lyhentämistä 54 reikäisiksi. Ikään kuin katsojat ehtisivät ja jaksaisivat katsoa golfia neljän päivän sijasta kolmena päivänä. Ei taida auttaa.
Ongelman ratkaisua ei helpota yhtään, että some väylät voivat ensi viikolla olla aivan muut kuin tällä viikolla. Facebook, Twitter, Whatsapp ja muut ovat enemmän ihmis- kuin asiatiedon väyliä. Kenestä tahansa voi hetkessä tulla nettikuuluisuus, mutta kenestäkään ei voi muutamassa hetkessä tulla golfin pelaajaa. Puhumatta starasta, joka kiinnostaisi muitakin kuin golfkansaa. Tigerin tilalle ei ole noussut kruununprinssiä.
Jos televisio hylkää, loppuuko kaupallisen golfin taru? Mitä tulee tilalle? Millaisia ovat tourit kymmenen vuoden kuluttua? Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia ja aika kuluu yhä nopeammin..
Teksti: Kari Kallio Kuva: All Over Press