Syksy on saapunut Suomeen ja kausi lähenee jo loppuaan. Talven aikana on hyvä kerrata golfin perusasioita ja laittaa tärkeimmät asiat kuntoon ennen seuraavaa pelikautta. Lähipeliä on hyvä harjoitella vaikka kotona.
Innokkaimmat golfarit pelaavat tietenkin niin pitkään kuin mahdollista. Parhaimmissa tapauksissa vielä joulun tietämillä joku lataa pelikuvia sosiaaliseen mediaan. Syksy ja talvi ovat kuitenkin aikaa, jolloin kannattaa laittaa perusasiat kuntoon ja harjoitella asioita joilla varmasti parannat peliäsi.
Ote ja alkuasento ovat hyvän lyönnin perusta, ja koska niiden tulee olla kunnossa, on niitä hyvä kerrata. Suurin osa erilaisista lyöntivirheistä juontaa juurensa juuri näihin asioihin. Tässä artikkelissa ovat minun mielestäni tärkeimmät asiat, jotka pitää saada kuntoon ennen kevättä.

Oikea ote mailasta
Otteen on oltava mahdollisimman luonnollinen, jotta ranteet toimivat lyönnissä oikein. Vasen käsi on isossa roolissa. Mailan on oltava mahdollisimman sormilla. Ota maila vasempaan käteen niin, että maila kulkee kämmentyynyn alta.
Kun maila on kädessä oikein, voit irrottaa kaikki paitsi etusormen, ja maila pysyy edelleen tukevasti kädessä. Toinen hyvä merkki oikeanlaisesta otteesta on, kun katsot peilistä ja vasemman käsivarren ja ranteen väliin muodostuu vahvahko kulma.
Oikea käsi laitetaan sitten jatkoksi niin, että vasemman käden peukalo jää piiloon sen alle ja oikean käden peukalo on varren etupuolella.
Ote on hyvin rento. Oikeastaan vain kolme sormea ’’puristaa’’ mailasta ja ne ovat vasemman käden pikkurilli, nimetön ja keskisormi.
On otteesi sitten vardon, interlock tai perinteinen pesäpallo -ote, nämä asiat pysyvät samoina. Vasemman puolen pelaajille tietenkin kädet toisinpäin.



Hyvä alkuasento
Hyvän alkuasennon löytäminen ei ole aina helppoa, ja sen löytämiseen kannattaakin käyttää kunnolla aikaa.
Pidä alkuasennossa paino tasaisesti molemmilla jaloilla ja koko jalkapohjilla. Polvien on oltava hieman koukussa ja polvilumpioiden tulee osoittaa samaan suuntaan kuin jalkaterien. Selkä on mahdollisimman suorana ja pää rangan jatkeena. Pidä hartiat rentoina ja ”roikuta” käsiä suoraan hartioista alaspäin.
Peili on aina hyvä apuväline hyvän alkuasennon löytämiseen, koska sen kautta näet onko asento kohdallaan. Mikäli ote tai alkuasento ei asetu helposti, niin ota yhteyttä prohon ja pyydä häneltä apua.

Lähipeli kuntoon
Helpoin tapa parantaa omaa peliään, on kehittää lähipeliä. En ole törmännyt vielä yhteenkään pelaajaan, joka ei pystyisi parantamaan omaa lähipeliään. Sen harjoitteluun talvi onkin oivallista aikaa. Tätä varten voi tietysti mennä halliinkin harjoittelemaan, mutta voi sitä kotonakin tehdä.
Chippitreeni
Ota alustaksi jokin paksuhko matto (eteismatto, karvamatto) ja asetu aluksi 1-2 metrin päähän kohteesta (laatikko, ämpäri, lippis, nojatuoli, avonainen sateenvarjo tms.). Ota viisi palloa.
Valitse aluksi mailaksi jokin jyrkempi maila, esimerkiksi rauta 8. Yritä saada kaikki pallot peräkkäin osumaan kohteeseen. Mitä pienempi kohde on, sitä haastavampi treeni. Kun vaihdat mailaa lyhyempään, tulee harjoituksesta haastavampi. Esimerkiksi sändillä chipatessa on viisi osumaa kohteeseen peräkkäin jo erittäin toistettava saavutus.
Itse kotona chipatessani käytän välillä myös pehmopalloja, näin voin chippailla koiralle koppeja.
Puttitreeni
Itselläni on puttimatto kotona ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille. Putissa toistettavuus on kaikki kaikessa. Suosittelen aloittamaan metrin putista ja asettamaan itselleen tavoitteen, esimerkiksi kuinka monta kymmenestä putista saa peräjälkeen sisään. Aina kun putti menee ohi, niin homma alkaa alusta. Tästä voi sitten lähteä nostamaan omaa ennätystään pikkuhiljaa, esimerkiksi kaavalla 20/20, 50/50, 100/100.
Eräälle valmennettavalleni sanoin aikanaan, että ”eikö 100 puttia mene helposti peräkkäin metristä sisään”, johon hän vastasi ”ilman muuta.” Meni pari viikkoa, niin kyseinen kaveri puttasi 1,4 metristä 847 puttia peräkkäin sisään. Sen jälkeen hän oli erittäin itsevarma kaveri putterin kanssa. Etäisyyttä kannattaa tietysti kasvattaa pikku hiljaa.

Teksti: Tommi Laitto
Kuvat: Mikko Kempas