Kirjoitimme vuoden ensimmäisessä lehdessä Kankaisten Golfista ja sen nopeasta saavutettavuudesta myös pääkaupunkiseudulta käsin. Alle parin tunnin siivu paikalle, ja kolme ysiä odottavat. Pitihän tämä testata.
Lähdimme liikkeelle Helsingin Töölöstä keskiviikkona klo 07.15. Navigaattori näytti kohteeseen saapumisajaksi 09.05, joten meille jäisi pieni tovi jäsenten oikomiseen ennen klo 10.00 starttia täydelle kierrokselle. Se riittäisi meille. Penkkilämmitin hoitaisi tarvittaessa lämmittelyn virkaa Raision jälkeen.
Sää ei varsinaisesti näyttänyt kesäisimmältä mahdolliselta saapuessamme parkkipaikalle. Harmaa massa taivaalla varjosti maisemaa, mutta se ei vähentänyt pelihaluja. Varsinkin pelikaverini uhkuivat intoa ja pitkiä lyöntejä. Päivä näyttäisi, miten maskulaiset 27 väylää – Kankas, Puisto ja Kartano meitä kohtelisivat.

Pelit käyntiin
Lähdimme liikkeelle draiverin tarkasti klo 10.00. Ensimmäisenä vuorossa oli 18 väylää yhdistelmällä Kartano + Kankas. Pallot lensivät komeasti kentälle Kartanon väylällä 1 – ja saattoi niistä joku osua oikeaan osoitteeseenkin.
Kartano alkoi suhteellisen lempeällä väylällä, jonka aikana matkan aikaiset karstat karisivat kropasta. Jo toisella väylällä pitkälyöntiset pelikaverini saivat miettiä tiiboksissa mailavalintojaan. Seuraavan par3 -väylän jälkeen siirryttiin pellon puolelle hienoissa maisemissa, korkealta kallion päältä.

Tässä vaiheessa kaikkien pallot lensivät sinne, minne pitikin, ja pelihuumori oli korkealla. Loppuysin aikana pelin taso vaihteli, ja huumorin seassa saattoi olla pientä veljellistä vinoiluakin.
Kartanon jälkeen pidimme pienen tauon ravintolan terassilla ja tarkastelimme tuloskorttia. Suurta ilotulitusta ei vielä oltu nähty, mutta ei suuria sulamisiakaan. Fiilis oli korkealla – tähän saakka nähty oli ehdottomasti positiivinen kokemus.

Kankaksella väylät hankaloituivat ja peliin tuli lisää strategisia elementtejä. Ysin aikana oli monta tilannetta, joissa mailavalintaa jouduttiin tosissaan pohtimaan. Myös vettä oli Kankaksella paljon. Varsinkin kuudes väylä (par 3) jäi hyvin mieleen todella ison, ylilyötävän vesiesteen vuoksi. Kaikki kolme palloamme lensivät veden yli – yksi tosin onnekkaan vesipompun kautta.

Tauko paikallaan ennen seuraavaa ysiä
Kentällä oli harmaasta säästä huolimatta suhteellisen paljon pelaajia, mutta kierros eteni hyvällä tahdilla. 18 väylää tauon kanssa vei alle neljä tuntia. Meillä oli sopivasti aikaa energiavarastojen täydentämiseen klubitalon ravintolassa ennen viimeistä ysiä. Sandy Cafe & Bistro ei pettänyt, vaan nälkä taittui – ehkä liiankin kanssa. Puisto-kentän tiiboksiin asteli melko kylläisiä pelaajia.

Puisto oli yseistä haastavin, ja tapahtumia oli sen verran paljon, että aikaakin kului enemmän kuin kahdella ensimmäisellä ysillä. Leppoisasta puistokävelystä ei siis ollut kysymys, mutta ysi teki vaikutuksen monipuolisuudellaan – ja tietenkin myös onnistumiset tuntuivat hyviltä. Yhteen ysiin on saatu mahtumaan monta eri elementtiä onnistuneesti: metsästä pellolle ja isoihin vesiesteisiin.

Kankaisten Golfin kolmen ysin kokonaisuus keräsi meiltä reilusti kiitosta. Monipuolisuus ja erittäin hyvä kunto olivat päällimmäisinä mielessä. Nopeilla viheriöillä puttaamiseen tottuneet pelikaverini kiittivät erityisesti nopeiksi jyrättyjä ja erittäin monimuotoisia puttialustoja.

Löylyt ja kohti Helsinkiä
27 väylän jälkeen oli mukava istahtaa pieneksi hetkeksi klubitalon siistiin saunaan. Kellon ollessa 16.50 istahdimme autoon ja otimme suunnan kohti Helsinkiä. Autossa kävi tuttu suunsoitto, kun pelikaveri retosteli tehdyillä birkuilla. Tottahan se toki oli – mestari näytti kisällille kaapin paikan. Ajomatka sujui muutenkin leppoisasti Kankaisten Golfia ja sen kolmea ysiä fiilistellen. Omat suosikit löytyivät jokaiselle helposti – ja ymmärrettävästi niiltä kohdin, missä oma peli kulki parhaiten. Nälkääkin jäi, ja jokainen meistä koki, että kentät olisi mukava pelata pian uudestaan. Kokemus oli todella positiivinen, ja muutama sata kilometriä kannatti ehdottomasti ajaa.
Takaisin lähtöpisteessä Töölössä olimme kellontarkasti klo 18.30. Mittaa päivälle tuli reilu 11 tuntia. Kilometrejä autolle kertyi 350, pelattuja väyliä 27 ja askeleita kokonaisuudessaan noin 20 000.
Ei hassumpi golfpäivä!

