Golfista on tullut jalkapallon, kriketin ja hiihdon ohella uhanalainen laji. Sateet, paahtava aurinko ja rajut myrskyt sotkevat enemmän suurten golfturnausten aikatauluja. Lukumääräisesti eniten muutoksesta kärsivät kuitenkin klubipelaajat.
Brittein saarilla sataa ja myrskyää, Etelä-Afrikassa ja Kaliforniassa aurinko kuivaa kenttiä. Mäki- ja alppikisoja on jouduttu peruuttamaan liian voimakkaan tuulen tai lumentulon takia. Kaudella 2016–17 Skotlannissa pelattiin huonon sään takia 20 % vähemmän kierroksia kuin 10 vuotta aikaisemmin.
Britannian johtavan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkivan Climate Coalitionin raportin perusteella nyt on syytä olla huolissaan, jos vielä ei ole. Raportissa ennustetaan ”peruutettuja jalkapallo-otteluita, tulvia krikettikentille ja mereen romahtavia golfkenttiä”. Nousevien lämpötilojen seurauksena Skotlannissa ei enää lasketella 50 vuoden kuluttua.
Pohjanmereen on vaarassa hukkua 450 vuotta golfhistoriaa. 50 kilometrin päässä St. Andrewsista sijaitseva Montrose on yksi maailman viidestä vanhimmasta klubista. Pohjanmeren myrskytuulet ovat nakertaneet kentästä 70 metriä viimeisten 30 vuoden aikana.
”Kunnon myrskyssä meiltä voisi kadota muutamassa päivässä 5-10 metriä,” sanoo Montrose Linksin johtaja Chris Curnin BBC:lle.
Myrskyt ja vesi uhkaavat British Open kenttiä
British Open pelataan vuorotellen valituilla Open kentillä. Kuusi on Skotlannissa, viisi Englannissa ja yksi Pohjois-Irlannissa. Kaikki sijaitseva rannikoilla ja ovat alttiina joko Pohjanmeren tai Atlantin valtameren myrskyille.
USA:ssa Tyynen valtameren rannikolla ongelmat ovat samanlaisia. Jo viime vuosikymmenellä tutkijat arvioivat, että veden nousu uhkaa kaikkia 645 rannikkokenttää, mikäli meriveden nousu jatkuu. Nyt tiedetään, että jatkuu.
Brittipelaajien murehtiessa sateita ja hirmumyrskyjä, oltaisiin Etelä-Amerikan ja Kalifornian kuivuuden keskellä tyytyväisiä, jos sataisi edes silloin tällöin. Johannesburgissa ja Kaliforniassa paikoittain kunnon sadetta ei ole saatu kolmeen vuoteen. Klubeilla on kaksi vaihtoehtoa, kuivua tai keksiä uusia ratkaisuja.
Etelä-Carolinassa sijaitsevan Pinehurstin ongelma on vesi. 2014 Pinehurst No2 isännöi peräkkäin miesten ja naisten majoreita. Klassikkona pidetty kenttä avattiin majoreita varten pari vuotta kestäneen korjausurakan jälkeen. Etukäteen luvattiin, että työt tehdään perinteitä kunnioittaen. Harva odotti, että raffien ruohikko oli muutettu niin, että ne tarvitsivat paljon vähemmän kastelua.
Pinehurstin jälkeen kesti reilut kolme vuotta, tämän vuoden tammikuun loppuun, ennen kuin PGA sai valmiiksi suunnitelman tourin kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä. PGA aloitti kertomalla, että sillä on 10 000 golfin peli- ja harjoitustilaa, 29 000 jäsentä ja 70 miljardin kakku golfteollisuudessa. Ei sanaakaan kenttien vedenkulutuksesta.
Ammattilaisten liitto kertoi aloittaneensa yhteistyöhön energiayhtiön kanssa pienentääkseen hiilijalanjälkeään. ”2017 pystyttiin tuulivoimalla korvaamaan 2450 megawattituntia sähköä, yhtä paljon kuin 390 autoa poistettaisiin liikenteestä”.
Kun PGA puhuu tuulivoimasta, Houstonin esikaupunki Clear Lake City Teksasissa puhuu veden säästämisestä. 45 prosenttia maailman golfkentistä on USA:ssa. Useimmat ovat muistuttaneet viimeisen päälle hoidettua puutarhaa, joiden kastelu vaatii keskimäärin yli 1,25 miljoonaa litraa vettä päivässä. Monet kentistä ovat esikaupungeissa eikä siellä ole enää varaa poskettomaan kasteluun.
Teksasissa kaivetaan 200 miljardin litran tekoaltaita
Golf on kuitenkin Teksasin DNA:ssa. Siitä ei haluta luopua. Clear Lake City on aloittanut viisivaiheisen projektin, joka muuttaa perinteisen golfklubin tulvavesiä tekolampiin kerääväksi alueeksi, jossa pelataan golfia. Tavoitteena on, että lampiin kerätään vajaa 200 miljardia litraa myrskyvettä. Jokainen lampi toimii jättimäisenä sienenä, joka hidastaa veden tulvimista lähiympäristöön. Kaupungin tulvatuhot pienenevät, kentälle riittää kasteluvettä ja sitä jää kunnan kastelutarpeisiin.
Kuluvan vuoden ensimmäisinä kuukausina myös muualla kuin Skotlannissa on ilmestynyt tutkimuksia tai kannanottoja ympäristön muutoksen vaikutuksesta golfiin. Singapore Openin yhteydessä pidetyn ”minihuippukokouksen” loppuraportti ja Toronton alueen golfliiton selvityksen tulokset kertovat golfteollisuuden suhtautumisesta ympäristömuutoksen vaikutuksiin.
Aasian Golfliiton toimitusjohtaja Eric Lynge totesi ”golfteollisuudessa kaikkien tietävän kestävän kehityksen. Se on nyt välttämätön osa hyviä käytäntöjä, mutta siihen suhtaudutaan edelleen sekavin tuntein.”
Sen jälkeen Lynge luetteli, kuinka golfista on hyötyä koko ekojärjestelmälle villieläimistä tuotantoketjuille ja kaikenikäisten hyvinvoinnille. Ei yhtä suoraa sanaa ilmastonmuutoksesta.
Eniten käytännön ongelmat paisuvat Kiinassa. Maassa on yli 500 kenttää. Niistä vain neljällä on tiukin ympäristösertifikaatti. 12 on sitoutunut parannusohjelmaan. Loput 484 eivät ole tehneet mitään. Aasia on maailman golfin kannalta tärkein maanosa. Jos se jo kehityksen alkuvaiheessa pitää kestävään kehitykseen tarvittavia toimenpiteitä liian kalliina, kuten Singaporen kokouksessa jotkut totesivat, lajin kasvu voi jäädä toteutumatta.
Toronton alueen golfliiton tuoreen raportin johdannossa todetaan, että Kanadassa ei ole ilmastonmuutosta tutkittu riittävästi. Käytettävissä olevan tiedon perusteella uskalletaan ennustaa, että 2020-luvulla golfkausi on viikosta seitsemän viikkoa nykyistä pitempi. Samalla pelattujen kierrosten määrä kasvaa 5,5 – 37 prosenttia.
Kuva: Doonbeg Irlannin länsirannikolla ei ole säästynyt ilmastonmuutoksien vaikutuksilta.
Teksti: Kari Kallio: Kuva: Doonbeg
