Mara Vill on seikkaillut jo pari talvea Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Golfia ja tennistä hän on pyrkinyt pelaamaan mahdollisimman paljon kaikissa maissa reitin varrella. Kokemusta on siis karttunut lukuisilta kansainvälisiltä ja kotimaisilta kentiltä. Viimeiset kesätkin ovat vierähtäneet golfkentällä asiakaspalvelussa ja tapahtumia järjestäen. Oma golfpeli on hyvän klubipelaajan tasoa, mutta kokemusta kentistä ja golfkeskuksista on runsaasti. Aiempi kokemus yritysten johtotehtävissä ja oman tapahtuma-alan yrityksen pyörittämisessä antaa näkemystä katsella maailmaa monesta näkökulmasta. Tämä koskee sekä golfkeskuksia, että seikkailua yleensä. Tulevana talvikautena seuraamme golfnomadin seikkailua Itä-Euroopan reitillä mielenkiintoisissa maissa kohti lopullista päämäärää Kreikkaa ja tutustumme golfkenttiin matkan varrella.
Golfnomadin matkaa voit seurata kätevästi tästä osoitteesta: foregolf.fi/tag/golfnomadin-matkassa/
Sitten aloitetaan!
Nasta kesätyö golfkentällä päättyi tältä vuodelta ja taas lähdettiin pakoon Suomen talvea lämpöisempiin golfmaihin. Tällä kertaa seikkailu vie Itä-Euroopan ja Balkanin reittiä Kreikkaan ja takaisin. Kaksi edellistä talvea on mennyt samoissa merkeissä lähinnä Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Nyt mukaani lähti seuraksi kääpiöpinseriteini Deni. Kulkuvälineenä, työtilana ja asuntona toimii hyvin varusteltu, uudenkarhea retkeilyauto.
Määränpäänä Kreikka
Puolen vuoden seikkailun reitti on alustavasti Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Kreikka… jossain järjestyksessä. Tällaista reissua ei voi suunnitella kovin tarkkaan, mennään säiden ja fiilisten mukaan.
Aikomuksena on tutustua ainakin pariin golfkeskukseen kaikissa maissa matkan varrella ja pelata tietysti niiden kentät.
Matkasta julkaistaan näitä blogi- ja somepäivityksiä säännöllisesti FORE!:n kotisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä omilla Instagram ja Facebook sivuillani. Tarinoiden aiheet liittyvät golfkenttien ja -keskusten arviointien lisäksi matkan edistymiseen sekä mielenkiintoisiin tapahtumiin ja paikkoihin sen varrella… unohtamatta Denin toilailuja.
Tällaisilla seikkailulla kyllä sattuu ja tapahtuu. Edelliset reissut Etelä- ja Länsi-Euroopassa olivat jo jännittäviä mutta tämän matkan maat ovat varovastikin arvioiden haastavampia ja huimempia monessa suhteessa. Vanlife-stoorit ovat yleensä täynnä hienoja auringonlaskuja ja viehättävien pikkukaupunkien romantiikkaa. Kyllä, kaikki nämä ovat niin totta ja ne jättävät ihanat muistijäljet sydämeen. Toisaalta seikkailuihin liittyy kuitenkin todella paljon perusarkea, mikä on usein haastavaa lähtien yöpaikan valinnasta aina paikalliseen liikennekulttuuriin.
Kaksi talvea harjoiteltu
Edellisiin retkiin golfnomadina mahtuu esimerkiksi vanin vaihteiston hajoaminen Portugalissa ja sen korjauksen kahden kuukauden odottelu, pahin hiekkamyrsky vuosikymmeniin Espanjan rannikolla, lukuisia puolitahallisia eksymisiä eksoottisiin pikkukyliin ja umpikujille sekä huimille vuoristoteille. Asenteen reissussa pitää olla sama, kuin yleensäkin elämässä: muutos on aina mahdollisuus!
Kahden kuukauden korjaamon sähläilyn seurauksena tuli nähtyä Portugalia myös reppumatkaajan näkökulmasta. Lissabonin viehättäviä ja eloisia kaupunginosia sekä Fado-musiikkibaareja kierrettiin suunniteltua paljon enemmän. Cascaisin pikkukaupunki ja Algarven surffirannat tuntuvat nyt melkein kotiseudulta, minne ehdottomasti palaan vielä.
Aurinkorannikolla viikon kestäneen myrskyn jäljiltä vani oli ruskean hiekan peitossa, kun minä kärvistelin autossa koronan kourissa. Onneksi kävelymatkan päässä oli apteekki ja ruokakauppa.
Myrskyä edeltäneet viikot olivat myös värikkäitä, ensin laskettelu Sierra Nevadan huipulla muuttui jäätäväksi sateeksi peittäen auton ja polkupyörät paksuun jäähän. Seuraavaksi ohiajava kuorma-auto tuhosi molemmat pyörät kaupan eteen pysäköidyn retkeilyauton taakkatelineellä.
Viime talvi oli tarkoitus viettää Sisilian ja Sardinian saarilla mutta kaikki siellä meni oikeastaan kiinni sesongin jälkeen ja kelitkin viilenivät. Päätin lähteä muualle ja kun suksetkin oli kyydissä, Italian Alpit tulivat ensimmäiseksi mieleen… sinne siis pariksi viikoksi laskettelemaan. Koska oltiin jo puolessa välissä Travemünden lautalle, ajelinkin siihen ja lopulta jouluksi kotiin. Kuukauden pakkasessa kärvisteltyäni auton nokka osoitti jo kohti Espanjaa ja Portugalia, mistä myöhemmin keväällä ajeltiin Atlantin rannikkoa pitkin kotiin ja kesätöihin… tietysti golfkenttiä bongaillen, tuli muuten loppumatkasta pelattua hieno Domburgsche Golf links-kenttä Hollannissa.
Näin ensimmäisen kunnon pakkasyön aamuna onkin hyvä suunnata Tallinnan lautalle ja siitä kohti Otepää Golf & Country Clubia Etelä-Virossa.
Golfnomadin seikkailua voit seurata FORE!:n kotisivuilla ja somekanavissa sekä: www.instagram.com/golfnomadi/