Etusivu / Artikkelit / Lifestyle / Mentaalivalmennus

 

Golfarit tietävät hyvin, että henkinen puoli on lajissa ensisijaisen tärkeää. Harva klubipelaaja kuitenkaan turvautuu mentaalivalmentajan oppeihin. Väärät uskomukset ja ennakkoluulot ovat edelleen vahvassa. Jos tavoitteena on pelata parempaa peliä ja nauttia golfista enemmän, miksi et treenaisi svingin lisäksi myös mieltäsi.

Golfin mentaalivalmennusta pidetään usein liian vaikeasti lähestyttävänä asiana ja osa luokittelee sen täysin huuhaa-jutuksi. Ammattilaisurheilussa henkinen valmennus on tänä päivänä yhä hyväksyttävämpää, mutta harva klubipelaaja uskaltaa tunnustaa pelkotilojaan. Klubin terassilla manaillaan, että svingi on ihan sekaisin, mutta syitä huonoon peliin ei ensimmäisenä lähdetä etsimään omasta mielestä.

Moni innokas klubipelaaja käyttää rahaa surutta amoxicillin uusiin välineisiin ja aikaa rangeharjoitteluun.

Mentaalipuolen asioihin tutustuminen vaatii ennen kaikkea avoimen mielen ja valmiuden ottaa uusia asioita vastaan.

”Suomen golfissa ei ole mentaalivalmennuksen historiaa. Suomessa on uskottu kovaan työntekoon ja suorittamiseen”, toteaa lukuisten ammattilaisurheilijoiden ja joukkueiden henkisestä valmennuksesta vastaava Pertti Ratilainen.

”Mentaalivalmennuksen käyttö on pidetty heikkouksen osoituksena. Onneksi asenteet ovat muuttumassa, sillä mentaalivalmennus on yksi osa kokonaisvaltaista valmennusta.”

Yhdestä asiasta kaikki golfin mentaalipuolen valmennukseen erikoistuneet ovat yhtä mieltä. Halu kehittää peliään henkisen valmennuksen kautta lähtee itsestä. Meitä ei voi auttaa, jos emme itse halua valmentaa mieltämme.

“Kyse on lopulta vain siitä, että ottaa systemaattisesti ja johdonmukaisesti käyttöön oikeat keinot, ja löytää ne ajatukset ja tavat, jotka tekevät lyönneistä helpompia etenkin silloin kun paine on kova ja olosuhteet haastavat”, tiivistää mentaalivalmentaja Taru Hermunen-Kuusela.

Mielenhallinta on yksi taito muiden joukossa, jota voi harjoitella. PGA Pro Jouko ”Jokeri” Mikkolan mukaan golfarin jokaisessa harjoituksessa pitää olla myös mentaalipuolen harjoitteita mukana.

”Mentaalivalmennus ei ole vastaus ja ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Lajitaitojen, fysiikan ja mentaalipuolen pitää olla hyvässä tasapainossa.”

Golf on peli. Peli on leikkiä ja leikki on hauskaa!

”Miksi mieltä ja tunteita ei voi jumpata samalla tavalla kuin on valmis rääkkäämään itseään fyysisesti?” Yksi mentori Pertti Ratilaisen valmennettavista, viime kaudella NHL:ssä debytoinut maalivahti Joonas Korpisalo on pukenut nuoren sukupolven ajatusmaailman hyvin sanoiksi.

Henkisenä valmentajana Pertti Ratilainen on tehnyt toimivaa yhteistyötä useamman suomalaisen huippugolfarin kanssa sekä muiden yksilölajien edustajien kanssa. Lisäksi hänellä on kokemusta ammattilaisurheilusta jääkiekon mentaalipuolen valmennuksessa. Yhteistyötä Ratilainen tekee urheilijoiden lisäksi myös valmentajien kanssa.

 Huippu-urheilun ohella yhtä motivoivaksi Ratilainen näkee työskentelyn golfin parissa seuratasolla harrastajien kanssa. Ratilainen puhuu paljon tunteista ja suhtautumisesta. Tunteiden tunnistaminen on tärkein avain itsensä tuntemiseen ja kehittämiseen. Mentaalivalmennus on hänelle ennen kaikkea yksilön kohtaamista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.

perttiratilainen

Pertti Ratilainen

 ”Yhteistyön edellytys on sadan prosentin keskinäinen luottamus, jota ilman ei ihmisten välisessä tekemisessä voi saavuttaa merkittäviä tuloksia”, Ratilainen kertoo.

 Ratilainen ei lupaa poppaskonsteja ihmisenä kasvamiseen. Se vaatii aina aikaa ja tilaa, jopa kipua. Jos svingiä ei saada yhdellä pron tunnilla muutettua, vaatii samalla tavalla mielen harjoittaminen aikaa ja oikeaa asennetta.

 ”Epäonnistumisen pelko golfkentällä on yleistä. Se on ihmisille yleisinhimillinen ominaisuus”, pohtii Ratilainen.

Urheilijoilla menestyksen tiellä ovatkin usein tunnepuolen asiat, esimerkiksi epäonnistumisen pelko tai häpeän ja riittämättömyyden tunne.

 Klubipelaajaa Ratilainen kehottaa avoimin mielin pohtimaan, miksi hän pelaa ja harrastaa golfia.

”Meillä on usein odotukset aivan liian korkealla ja epärealistiset suhteessa tehtyyn työmäärään. Kuvittelemme että voimme pelata par-tuloksen, kun tupla vastaisi paremmin taitojamme.”

 Epäonnistumiseen reagoidaan usein liian voimakkaasti, ja pienen virheen jälkeen koko kierros voi olla pilalla.

”Golfista on tullut usealle suoritus, vaikka sen pitäisi olla nautinto. Jos ei ehdi harjoitella, voi tuloksen sijaan keskittyä nauttimaan enemmän kentästä, luonnosta, terveysliikunnasta ja hyvästä peliseurasta. Usein samalla tulos paranee.”

Onnistuneen kierroksen kannalta klubipelaajallekin on tärkeää läsnäolo, levollisuus, rentous ja terve itsevarmuus. Ratilaisen mukaan näitä tiloja voi saavuttaa henkisen valmennuksen keinoin.

”Jos epäonnistuu lyönnissä, kannattaa muistaa, että golf on peli. Peli on leikkiä ja leikki on hauskaa!”

 Ratilainen kouluttautui pitkän työuran jälkeen henkisen valmennuksen ja syvärentoutuksen mentoriksi. Hänen työ pohjautuu Ihminen tavattavissa mentor -filosofiaan, joka perustuu yksilön kohtaamiseen ja läsnäoloon. Mentorin työskentelyotteeseen kuuluu ihmisen tukeminen hänen sisäisistä vahvuuksistaan käsin.

Ratilainen näkee itsensä enemmän mentorina kuin valmentajana. Perinteisessä merkityksessä valmentamisen ensisijaisen tarkastelun kohteena on suoritus, kun mentori keskittyy enemmän ihmiseen. Omaa urheilu-uraa, valmennustyötä ja elämänkokemusta Ratilainen pitää tärkeimpänä korkeakoulunaan. Moni pitkään jääkiekko seurannut muistaa Ratilaisen 80-luvun alusta HIFK:n riveistä.

”En jääkiekkoilijana kuitenkaan vakiinnuttanut paikkaani auringossa. Minulla oli riittävät fyysiset ominaisuudet ja taidot olisivat riittäneet. Ominaisuudet, jotka puuttuivat, olivat hyvä itsetunto ja rohkeus pelata taitojeni tasolla. Tiedän, että niitä ominaisuuksia on mahdollista harjoittaa siinä missä fysiikkaa ja lajitaitojakin”, Ratilainen kertoo.

 Tampereen seudulla nykyään asuva Ratilainen kiittelee esimerkiksi Golf Pirkkalan valmentajia ennakkoluulottomuudesta. Marko Perälä ja Anssi Kankkonen ovat ottaneet seuran kilpa- ja talenttiryhmäläisten valmennukseen mukaan mentaalipuolen harjoitteita. Myös seuran harrastajapelaajat ovat kiinnostuneet yhä enemmän mentaalipuolen valmennuksesta.

PGA Pro Jouko ”Jokeri” Mikkola on pitkän linjan golfvalmentaja, joka on ensimmäisten joukossa Suomessa korostanut mentaalivalmennuksen tärkeyttä. Mikkola muistuttaa, että golf koostuu lajitaidoista, ilman niitä ei voi tehdä mitään.

Hän painottaa, että mentaalipuoli pitää olla koko ajan läsnä kaikessa harjoittelussa ja pelaamisessa. Lajitaitojen, fysiikan ja mentaalipuolen pitää olla tasapainossa.

”Jos kuvittelee, että mentaalipuolen valmentaminen on vastaus kaikkeen, on väärillä jäljillä. Mentaalivalmennuksen kautta opimme kuitenkin tuntemaan itsemme paremmin, joka on välttämätöntä, mikäli haluamme kehittyä pelaajina”, painottaa Mikkola.

Parinkymmenen vuoden ajan golfia valmentanut Mikkola kouluttaa myös yrityksien henkilökuntaa. Maamme korkeimman PGA:n golfkoulutuksen lisäksi hän on opiskellut mentaalivalmentamista.

jokerimikkola

PGA Pro Jouko ”Jokeri” Mikkola

Työssään Mikkola on huomannut, että klubipelaajan haasteena on usein muutosvastarinta.

”Harrastaja haluaa tuloksia nopeasti, mutta ei ole kuitenkaan valmis tekemään muutoksia ja töitä niiden eteen. Jo Einsteinkin totesi, että jos tehdään aina samalla tavalla, niin saadaan aina samoja tuloksia.”

Täydellisyyttä ei golfissa ole – ja sen kanssa pitää elää.

”Golfissa ei kuitenkaan tarvitse pelätä mitään. Jos vältämme virheitä, jäykistyy pelaaminen saman tien”, Mikkola kertoo.

Mielenhallinta on taito mitä voi harjoitella. Jokainen pelaaja kuulee pelin aikana oman sisäisen äänen, se on kuin papukaija olkapäillä, joka antaa meille neuvoja ja muistuttaa vaaroista ja esteistä. Mikkolan mukaan tätä sisäistä puhetta voidaan mentaalipuolen harjoitteilla ja ohjata oikeanlaiseksi: kitkeä negatiiviset ajatukset ja sanat sekä kääntää ajattelu positiiviseksi.

Klubipelaajiakin pitää tunnustaa lajin raadollisuus.

”Jos mennään tulos edellä, niin ei saada tulosta. Pelaajan pitää hyväksyä valmennus pitkänä prosessina, jossa asioita pikkuisen paremmin koko ajan tekemällä, koko pelaaminen kehittyy.”

Kokonaisvaltaisen valmennuksen osaamista Mikkola on vienyt myös joukkuelajien puolelle lentopalloon. Keväällä HPK:n naiset nousivat altavastaajista hienosti Suomen mestaruuteen, kun mentaalipuolen harjoitteet otettiin osaksi jokapäiväistä treenaamista.

Mentaalipuolen valmennuksissa Mikkola kartoittaa ensimmäiseksi luontaiset vahvuudet ja pelaajan tavan toimia kentällä. Hän näkee, että urheilijan on nähtävä omat vahvuutensa ja tunnettava itsensä, jotta pystyy toimimaan paremmin. Kun henkinen valmennus on osa kokonaisvaltaista tekemistä, voidaan pelistä nauttia enemmän, viihtyä paremmin kentällä ja näin kehittää omaa pelaamista.

”HPK:ssa muutimme täysin ajattelumaailman ja poistimme väärät uskomukset. Emme keskittyneet enää virheisiin ja esimerkiksi sanat ”ongelma” ja ”virhe” poistettiin kokonaan käytöstä”, kertoo Mikkola kevään kestäneestä prosessista.

”Mentaalipuoli tuotiin jokaiseen harjoitukseen ja tuloksena yhteishenki nousi selvästi.”

Mentaalivalmentajan kanssa golfin klubipelaajakin voi tutkia itseään ja löytää uskomuksia, jotka ovat rajoittaneet omaa pelaamista. Harrastajalle nämä voivat olla hyvinkin pieneltä tuntuvia asioita, jotka kuitenkin luovat turhia jarruja peliin: ”En uskalla lyödä veden yli, out-paalut pelottavat, en osaa lyödä bunkkerista.”

Mikkola puhuu paljon samaa kieltä kuin Mikko Ilosen valmentaja Timo Rauhala, joka on aina nähnyt mentaalipuolen asiat osana kokonaisvaltaista valmentamista. Mikkola nimeääkin Rauhalan yhdeksi mentorikseen.

Ilosella ei ole ollut erillistä mentaalivalmentajaa. Jos svingivalmentajan osaaminen ei riitä henkisen puolen asioihin, on silloin Mikkolan mukaan hyvä ottaa alan asiantuntija mukaan. Mentaalivalmentaja on pelaajan ja valmentaja auttaja matkalla paremmaksi pelaajaksi. Tärkein pala pelissä on kuitenkin pelaaja.

”Viesti menee aina paljon paremmin perille, jos pelaaja itse oivaltaa asioita. Pelaajan pitää koko ajan arvioida omaa tekemistä”, Mikkola kertoo.

Henkisen valmentajan tehtävä on antaa matkan aikana työkaluja pelaajalle.

”Samalla tavalla kuin pro antaa harjoitteita tekniikan kehittämiseen, täytyy mentaalipuolen kehittämiseksi antaa myös harjoituksia.”

Suomen ammattilaisjärjestö PGAn hallituksen varapuheenjohtajana Mikkola on kehittänyt yhteistyötä esimerkiksi ruotsalaisten huippuvalmentajien kanssa. Länsinaapurin parhaat kouluttajat ovat olleet mentoroimassa kotimaisia valmentajia. Ruotsissa mentaalipuolen asiat kulkevat käsi kädessä svingitekniikan kanssa ja asia on paljon luonnollisempi osa valmentamista.

Tuloksena yhteistyöstä Mikkola avaa kesällä ruotsalaisen lähipeliguru Henrik ”Hempa” Lundqvistin kanssa lähipeliin ja mentaalivalmennukseen keskittyvän verkkokurssin omilla kotisivuillaan.

Mikkola haluaa korostaa, että kaikkein tärkeintä on rakkaus peliä kohtaan. ”Se on polttoaine joka saa meitä eteenpäin. Jos nauttii pelaamisesta, pelaa ihminen keskimäärin paremmin.”

Tunteiden käsittely on oppimisprosessi siinä missä lyöntitekniikkakin

Golfia verrataan kokonaisuutena usein elämään, eikä syyttä.  Laji kertoo niin paljon pelaajasta. ”Onnistuaksesi sinun on kohdattava itsesi. Mitä paremmin tiedät, kuka olet, ja mitä haluat, sitä paremmin luotat paitsi itseesi myös lyöntiisi”, painottaa myös mentaalivalmentaja Taru Hermunen-Kuusela.

Vaikka henkisen puolen merkitys on golfissa tunnustetusti ensisijaisen tärkeää, on Hermunen-Kuusela mentaalivalmentajana joutunut edelleen kohtaamaan myös ennakkoluuloista suhtautumista työhönsä. Yllättävän moni miettii vielä, onko mentaalipuolen valmennuksesta saatavissa hyötyjä vai onko se pelkkää huijausta?

 ”Asiaan, keinoihin ja menetelmiin liittyy mystiikkaa ja luuloja, jotka helposti harhauttavat huomion pois olennaisesta”, Hermunen-Kuusela toteaa.

tietokirjailija-taru-hermunen-kuusela

Taru Hermunen-Kuusela

Moni luulee, että mentaaligurut hoitavat ongelmat ja parantavat pelin hokkus-pokkus –tempuilla.

”Jos näin olisi, jokaisen golfaajan kaikki ongelmat olisi jo ratkaistu”, hän naurahtaa.

Internet on täynnä tietoa mentaalipuolen valmennuksesta ja aiheesta on kirjoitettu paljon kirjoja. Tietoa on siis saatavilla, mutta ammattitaitoinen ohjaus on ensisijaisen tärkeää, kun sovelletaan asioita käytännössä omaan peliisi. Mentaalipuolen valmennus toimii kuten svingipron tunnit.

”Mentaalivalmentajan kanssa sinun tulee mietittyä ja pohdittua ajatuksiasi sekä tutkittua peliäsi uudesta näkökulmasta. Tätä et ehkä tulisi tehneeksi ilman, että otat sille oman ajan kalenteriisi.”

Vaikka moni hioo lyöntiään vuosikausia ja kokeilee erilaisia svingitekniikoita päästäkseen eteenpäin pelaajana, on kynnys henkisen puolen jumppaamiseen suuri.

”Ajatusten ja tunteiden käsittely on oppimisprosessi siinä missä lyöntitekniikkakin. Opit uutta, muistelet, testaat, kokeilet ja arvioit.  Voit oppia muuttamaan ajatuksen toiseksi tai kääntämään huonon fiiliksen eteenpäin vieväksi energiaksi, jos vain ryhdyt harjoittelemaan”, Hermunen-Kuusela painottaa.

”Faktaa kuitenkin on, että et opi mitään sellaista, jota et haluat oppia.”

Hermunen-Kuusela on kirjoittanut kirjan Golf – opas mielenhallintaan ja aktiivisena bloggarina hän on noussut seuratuksi golfkirjoittajaksi mentaalipuolella. Hän työskentelee valmentajana ja kouluttajana myös työelämäpuolella henkilöstön ja organisaatioiden kehittämiseen liittyvissä aiheissa, mutta pitää houkuttelevana ajatuksena keskittyä täysin vain golfaajien valmentamiseen. Hän on tehnyt työtä life coachina, mutta jatkossa tavoitteena on keskittyä vain golfiin. Suositut verkkokurssit Golfhuoltamo.fi –sivuilla ovat tukeneet tätä tavoitetta.

 Tälläkin hetkellä käynnissä oleva Esimerkiksi Golfhuoltamon Mieli mukana -verkkokurssi on kolmen viikon kurssikokonaisuus. Kurssin avulla autetaan klubipelaajaa ottamaan systemaattisesti käyttöön koko golfosaaminen, opetellaan toimivia käytännön keinoja keskittymiseen ja autetaan pelaajaa löytämään uskoa omaan tekemiseen.Kursseillaan Hermunen-Kuusela on kohdannut ihan tavallisia klubipelaajia, jotka kohtaavat hyvin tyypillisiä haasteita pelaamisessaan: ykköstiillä jännittää, ajatukset karkailevat lyöntihetkellä, rentous katoaa putatessa. Osa haluaa tukea tavoitteelleen parantaa tasoitusta ja peliään.

Vaikka mentaalivalmennus ei olekaan pikatie onneen, on itse päätös tehdä muutos ratkaiseva.

”Mentaalivalmennus auttaa löytämään käytännön toimia. Saatat jo yhdellä valmennuskerralla oivaltaa jotain, mitä olet todennäköisesti jo pähkäillyt – jopa vuosia”, Hermunen-Kuusela kertoo.

Jos klubipelaaja tahtoo uskoa itseesi ja siihen, että löytää keinot saavuttaa omat tavoitteesi, kehottaa mentaalivalmentaja uskomaan rohkeasti.

”Usko yksinään ei riitä tekemään toiveistasi totta, mutta ilman uskoa et todennäköisesti viitsi edes yrittää.”

Itseluottamus ja -varmuus eivät tarkoita, että pitää olla ylioptimistinen siitä, miten voi pelata suhteessa niihin taitoihin, osaamiseen ja kykyihin, jotka nyt ovat hallussa.

”Sen sijaan itseluottamus ja -varmuus tarkoittavat sitä, että uskot pystyväsi pelaamaan taitojesi mukaista hyvää golfia, mikä lyönneissä mitattuna tarkoittaa omaan tasoitukseen pelaamista. Kun haluat parantaa peliäsi ja tavoitella esimerkiksi single-tasoitusta, itseluottamus ja -varmuus mittaavat, kuinka vahvasti uskot mahdollisuuksiisi pelata nykyistä paremmin. Oletko valmis kehittämään itseäsi parantaaksesi suorituksiasi ja pelisi tulostasoa, ja teetkö todella asioita niin, että toivomasi muutos tapahtuu.”

Mentaalivalmentaja ei pelaa kierrosta puolestasi, mutta auttaa sinua tekemään valintoja ja päätöksiä sekä rakentamaan niin rohkeutta, luottamusta kuin konkreettisia tekojakin saadaksesi asioita tapahtumaan.

Kun haluaa paremmaksi pelaajaksi, on väistämättä pystyttävä kohtaamaan kaikki ne ajatukset ja tunteet, jotka nyt jarruttavat eteenpäin menoa.  Mentaalivalmennuksen hyöty on siinä, että pelaaja tutustuu itseensä ja omaan tapaan ajatella johdonmukaisesti.

 ”Useimmat golfarit ovat sitä mieltä, että golfissa yli 50 prosenttia on kiinni omasta päästä. Silti harva tekee mitään treenatakseen keskittymistään ja ajatuksiaan suuntaa, joka tukee omia pelituloksia”, Hermunen-Kuusela kertoo.

“Kun seuraavan kerran todistat vierestä jonkun henkilökohtaista kierrosennätystä tai katsot televisioruudultasi golfkisaa maailman huipulta, voit olla aivan varma, että voittajalla on hallussaan muutakin kuin toimiva lyöntitekniikka.”

Lisätietoja

www.mentaalivalmentamo.fi

www.perttiratilainen.fi

 www.golfhuoltamo.fi

Teksti Tero Parkkinen
Kuvat Tero Parkkinen ja AOP

SMBC Singapore Open Men's Golf

Edellinen
Seuraava

Kommentit

kommenttia

 
Jaa tämä sivuShare on Facebook
Facebook
36